Vanhusten määrä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Tämän ovat huomanneet myös huijarit ja kaupustelijat. Vanhuksien ovilla käy keksityn asian varjolla henkilöitä, jotka tulevat sisään ja vievät käteisen rahan ja helposti rahaksi muutettavan omaisuuden. Tunnetuimpia ovat valepoliisit, jotka kyselevät pankkikorttia ja pankin tunnuslukuja. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet kaupustelijat.

Yleensä toiminnan kaava menee näin: ensin soitetaan vanhukselle, esitellään yritys mistä soitetaan ja kerrotaan vanhuksen asuinalueella olevan työmaakohde ja samalla voidaan kartoittaa vanhuksen asunnon tilanne ilmaiseksi. Tai yrityksen edustaja liikkuu asuinalueella. Tarkoitus on vain päästä vanhuksen kanssa juttelemaan ja allekirjoitus sopimuspaperiin. Röyhkeimmät tulevat vanhuksen ovelta sisälle asti kaupustelemaan. Yleensä näitä ovikauppiaita on vähintään kaksi, heidän on helpompi painostaa vanhusta tekemään hänelle tarpeetonkin kauppa ja toimia samalla todistajana yrityksen puolesta.

Törkeimmissä tapauksissa kauppiaat kertovat asukkaille heillä olevan oikeus tarkistaa jokin asia, ja määrätä käyttökieltoon, kunnes tarvittavat korjaukset on suoritettu. Yleensä näitten kaupustelijoiden tuotteen ovat markkinoiden kalleimmasta päästä. Omaisille nämä kaupat tulevat ikävänä yllätyksenä, kun ovat luulleet vanhuksien pärjäävän vielä ilman jokapäiväistä huolenpitoa. Itselle on kaupattu vastikään ainakin seuraavia remontteja katto, ikkuna, putki, pesuhuone, tulisija, piippu, piipunpellitys, piipunhattu, lämpöeritys, lämpöeristyksen mittaus, ilmastointiputkien puhdistus, seinän tuuletusraon puhdistus jne.

Monikaan ei kehtaa kieltäytyä solmimasta kauppoja omassa kodissa, kun ensin on paikan päällä näytetty ja tehty kaupattavaa työtä. Joten painostamalla syntyy kaupat. Eikä anneta aikaa pohtia tai muualta kysyä työnhintatasoja vertailuksi. Mitenpä vanhus muuten pääsisi tilanteesta eroon.